Lähde: Teemu Malmi, D.Sc., Professor, EMBA 2019, kurssimateriaalit ja omat tuntimuistiinpanot

Mihin me tarvitsemme johtamisjärjestelmää (tai johdon ohjausjärjestelmää)? Jos voisimme olla varmoja, että ihmiset tekevät parhaansa ja antavat kaikkensa organisaatiolle, tällöin johtamista ei tarvittaisi. Miksi ihmiset siten eivät käyttäydy näin? Syitä voivat olla esimerkiksi: väärät ihmiset ovat väärissä positioissa, kommunikaatio puuttuu ja työntekijät eivät tiedä mitä tehdä, tai pahimmillaan paradoksi – systeemi itsessään luo ongelmia. Aika usein ongelmat johtuvat järjestelmästä. Fiksut ihmiset alkavat tekemään tyhmiä asioita. Johtajan rooli on siis tärkeä, mutta systeemi on vielä tärkeämpi. Alla kuvataan johtamissysteemi, linkki strategiasta käytäntöön.

Isossa yrityksessä johtaja ei voi johtaa kaikkia työntekijöitä. Tästä meillä on hyvä (huono) esimerkki Nokia, jossa tehtiin matriisiorganisaatiota vuonna 2004. Organisaatiota yritettiin muuttaa koko ajan, mikä johti siihen, että koko organisaatio meni kaaokseen. Lisäksi keskusteluyhteys avainhenkilöiden väliltä puuttui (Matti Alahuhdan johtaessa matkapuhelinyksikköä, kun taas kännyköiden suunnittelu oli Anssi Vanjoen käsissä. He eivät löytäneet yhteistä säveltä).

Hyvä menestysesimerkki puolestaan on Wallanderin aikakauden Handelsbanken, jossa systeemi on luotu sellaiseksi, että itsenäiset tiimit (konttorit) kilpailevat keskenään, kuitenkin siten, etteivät vie asiakkaita toisiltaan. Jokainen konttori on oma pankki, jossa asiakas kohtaa päätöksentekijän. Organisaatio on kevyt ja konttoripäälliköillä on kaikki tarvittava valta asiakkaiden nopeaan palveluun. Päätökset syntyvät nopeasti, koska niitä ei tarvitse hyväksyttää pääkonttorilla. Mallin etu on nopea reagointikyky ja henkilöstön vahva sitoutuminen. Toinen merkittävä erikoisuus on, että heillä ei ole käytössä budjetteja. Heidän strategiansa on hyvä ja he pärjäävät paremmin kuin monet muut pankit. 

Päätöksenteko tarvitsee siis tuekseen ohjausta (kontrollia). Simonsin (1995) laatimassa viitekehyksessä ylimmän johdon ohjausjärjestelmät luokiteltiin neljään ryhmään: uskomusjärjestelmät, rajajärjestelmät, diagnostiset ohjausjärjestelmät ja interaktiiviset ohjausjärjestelmät. Näitä ohjausjärjestelmiä käytetään yhdessä strategisen ohjauksen välineinä. Parhaiten menestyneet yritykset ovat paremmin balanssissa ko. ohjauskeinojen kanssa.

Mittareiden, draivereiden ja strategian välinen yhteys.

Kun mietitään mittareita, on tärkeä pitää mielessä syy-seuraus -yhteys. Alla olevassa kuvassa on esimerkki erään menestyneen pikaruokaketjun kausaalisesta mallista, joka johti strategiseen menestykseen. Huomaa, että käyttäytymisen taustalla olevat draiverit johtavat ketjuna toimintaan, jolla päästään haluttuun tulokseen. Esimerkiksi tuotteen hyvä ajantasaisuus ja laatu johtavat asiakastyytyväisyyteen, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti asiakkaan ostokäyttäytymiseen, joka näkyy kasvavana tuottona.

Yhteenveto

  1. Terminologia ja käsitteet ovat usein hankalia. Varmista, että ymmärrätte toisianne organisaatiossa.
  2. On tärkeää ymmärtää ero järjestelmien välillä. On järjestelmiä, joita käytetään päätöksenteon tukemiseen ja on järjestelmiä, joita käytetään ihmisten johtamiseen. Tulet aina tarvitsemaan molempia ja näissä kirjanpito sekä taloushallinto ovat tukevia elementtejä.
  3. Yritä aina ensin ymmärtää, miksi ihmiset eivät käyttäydy kuten haluaisit. Tällä tiedolla pystyt arvioimaan mitä draiveria tulisi käyttää ohjaamiseen.
  4. Ihmisten tulisi vastata asioista, joihin he voivat vaikuttaa.
  5. Tyypillisesti eri johtajat ovat vastuussa ohjausjärjestelmän eri osista. Kuka koordinoi ja varmistaa, että ne yhdessä muodostavat tehokkaan ja toimivan järjestelmän?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *