TTIP-vapaakauppasopimus – uhka vai mahdollisuus?

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus (TTIP) voi toteutuessaan lisätä sekä vientiä että tuontia. Tätä positiivista piristystä markkinoihin kukaan tuskin vastustaisi. Sopimus sellaisenaan pitää kuitenkin sisällään muutamia epävarmuustekijöitä, joita tässä haluamme nostaa esiin.

Investointisuoja ja riitojenratkaisumekanismi (ISDS)
Mielestämme sopimukseen ei tulisi sisällyttää investointisuojaa, jonka turvin yritys voisi haastaa valtion välimiesoikeuteen tapauksissa, joissa yritys katsoo valtion lainsäädännön tai viranomaispäätöksien heikentäneen yrityksen etuja.

Tämä voisi tarkoittaa sitä, että jos yhdysvaltalainen yritys sijoittuu Suomeen ja aloittaa liiketoiminnan täällä, se voisi vaatia korvauksia menetetyistä tuloista, jotka aiheutuvat lainsäädännön tai sääntelyn muutoksista, kuten ympäristöpäästörajojen kiristymisestä.
EU:n ja Suomen lainsäädäntö antaa jo tällä hetkellä riittävän suojan myös ulkomaisille investoinneille. Tämän vuoksi ei ole mitään syytä sisällyttää sopimukseen erillistä investointisuojaa vain yhdysvaltalaisia yrityksiä varten.

Sääntelyn yhdenmukaistaminen esimerkiksi elintarvikkeiden käsittelyssä ja merkitsemisessä
Huolta on herättänyt myös, että voidaanko varmistaa se, että Euroopan unionin jäsenmaiden ei tarvitse sallia merkitsemättömien GMO-tuotteiden, hormonikasvatetun lihan tai maitotuotteiden tai esimerkiksi klooripestyn kanan tuontia EU-alueelle?
Tällä hetkellä EU:ssa on korkea taso elintarvikkeiden laadun varmistuksessa sekä tuotteiden merkitsemisessä, eläinkokeita esimerkiksi kosmetiikassa ei sallita ja kuluttajat tietävät, miten tuote on jalostettu. Emme ole valmiita tinkimään tästä tasosta. Tällä hetkellä edes mepeillä tai kansanedustajilla ei ole selkeää kuvaa siitä, mitä TTIP:n sääntely-yhteistyö käytännössä tarkoittaa.

TTIP on Suomelle tärkeä asia, mutta sopimuksesta on silti keskusteltu julkisuudessa vain vähän. Sopimus on tulossa seuraavan vaalikauden aikana eduskunnan päätettäväksi. Tulevilla kansanedustajilla on vaikutusvaltaa siihen, tuleeko sopimus voimaan Suomessa. Eduskunta ja tuleva hallitus voi vielä myös vaikuttaa sopimusneuvotteluiden sisältöön. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä, että TTIP:stä keskusteltaisiin nykyistä laajemmin.

Annika Aalto-Partanen, eduskuntavaaliehdokas 130, Kaakkois-Suomi ja Heidi Hautala, MEP.

Raha, raha ja raha

Raha ei tuo onnea, sanotaan. Mutta työssäkäynti voi tuodakin. Minä ainakin tarvitsen mielekästä puuhaa päivittäin pysyäkseni hyvällä tuulella. Ja se mielekäs puuha olisi parhaimmillaan sellaista millä on yhteiskunnallista merkitystä. Haluan omalta osaltani olla mukana luomassa tästä maailmasta sellaista joka kestää sukupolvilta toisille ja missä kaikilla on inhimilliset oltavat.

Kotkassa alkaa jo joka viidennen vitsit olla vähissä. Työttömyysaste on valtakunnan korkein ja kaupungin talous surkea. Minulta kysytään nyt vaalien alla lähes päivittäin: miten me saamme lisää työpaikkoja Kymenlaaksoon? No, minäpä kerron.

Maailmalla on menossa energiavallankumous – kansainvälinen aurinkosähköbuumi. Kiinan aurinkovoimakapasiteetti kasvoi 60 prosenttia viime vuonna. Uusiutuva energia muuttuu yhä puhtaammaksi ja älykkäämmäksi. Meillä Kotkassa saadaan yhtä paljon vuotuista auringonsäteilyä kuin Pohjois-Saksassa. Saksa, jonka sähköntarpeesta tuotetaan puolet aurinkopaneeleilla, on kovaa vauhtia kehittämässä itselleen politiikkaa, joka tukee oman maan teknologian kehitystä ja puskee sitä maailmanmarkkinoille. Toisin sanoen – luo työpaikkoja.

Tosi on, että pilvisellä päivällä ei aurinkopaneelit kauheasti lämmitä. Mutta tiesittekö, että Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on hanke, missä kehitellään energiajärjestelmää jossa kaikki energia tuotetaan aurinko- ja tuulienergialla. Toimintamalli perustuu siihen, että silloin kun paistaa aurinko tai tuulee, niin ylimääräinen energia varastoidaan. Varastointi tapahtuu tavanomaisen polttoaineen muodossa, esimerkiksi synteettisenä metaanina. Käytännössä vedestä irrotetaan vety elektrolyysillä. Vety ja hiilidioksidi metanoidaan ja metaani varastoidaan maakaasuverkostoon. Tämä ratkaisee koko hiilen käytön ongelman. Sidomme hiilidioksidia polttoaineeksi, jota voimme käyttää tuulettomina päivinä.

Valtion tulee pitää huolta siitä, että Suomessa kannattaa yrittää uuden tyyppisillä ideoilla. Oli kyseessä sitten, typpi, vety, ligniini tai muu vastaava kiertotalouden mahdollistaja, haluaisin nähdä, että suunnittelusta siirrytään käytäntöön rohkeasti. Onnistumisen reseptiin kuuluu paljon epäonnistumisia ja niitä pitää ruveta tekemään.

Mitkä sitten ovat Suomen vientituotteet tulevina vuosina? Väitän, että digitalisaatio yhdistettynä cleantech-konseptiin, joka itsessään hillitsee ilmastonmuutosta, on se millä me työllistämme tämän seutukunnan. Meidän tulee lähteä mukaan ympäristötekniikan kilpailuun ja tuotteistamiseen. Osaamista kyllä löytyy, enää on kyse rohkeudesta.

Julkaistu Ankkurissa

Valoa tunnelin päässä

”Vau mikä paikka, ihan kuin ulkomailla!”, totesi kouvolalainen työtoverini saapuessaan Kotkan Playersiin, missä tämän vuoden pikkujoulut oli tarkoitus viettää. ”Täällä on Mikko Ilosen bägi josta on tehty baarijakkara”, huudahti toinen. ”Mistä noita ovia saa? Minä tahdon tuollaisen kotiini!”, kuului kolmas
ihastelevan. Työporukan kanssa vietetty ilta yhdessä oli monella tapaa antoisa. Olimme jakaneet porukan joukkueisiin ja tarkoituksena oli kruunata vuoden keilakuningas ja kuningatar. Parasta kuitenkin oli yhdessä tekeminen, joukkuehengen luominen ja toistemme kannustaminen. Porukassa vietetty ilta
pelaten, syöden ja juoden toimi yli odotusten. Olin tyytyväinen, että olin päättänyt osallistua pikkujouluihin. Illan päätteeksi mieleen jäivät kaikumaan työkaverin sanat: ”Ei meillä Kouvolassa ole tällaista paikkaa…”

Kaiken tämän taantuman keskellä meillä on Kotkassa yksi iso valopilkku; Kantasatama ja sen yhteyteen suunniteltu hulppea koko perheen ajanvietekeskus. Luvassa olisi paikka jossa jokaiselle löytyy jotakin: on ravintoloita, kulttuuria, viihdettä, risteilijäsatama, hotelleja, outlet-keskus ja mahdollisesti asuntojakin.

Ajanvietekeskus ulottuisi Merikeskus Vellamon viereltä Itälaiturille saakka. Olen nähnyt havainnekuvat suunnitelmista ja ainakin minut ne vakuuttivat. Erityisesti pidin siitä kuinka meren läheisyys on otettu huomioon ja tärkeäksi osaksi on nostettu rantapromenadi. Aistin kuvista rentoa ja välitöntä eurooppalaista tunnelmaa, joka rakennettaisiin meille kotkalaisille meidän tarpeet huomioon ottaen. Haluan myös uskoa suunnittelijoiden näkemykseen siitä, että joukkoliikennettä tullaan kehittämään ja jo olemassa olevia raiteita hyödynnetään alueella.

Toivon, että ympäristönäkökohdat huomioidaan sekä suunnittelussa että rakentamisessa luvatulla tavalla. Olisi erittäin tärkeää, että voisimme todella käyttää kotimaisia materiaaleja rakentamisessa ja näistä ensisijaisesti puuta. Ideaalista myös olisi jos neitseellisten materiaalien käyttöä voitaisiin välttää ja esimerkiksi kaikki teknisesti mahdollinen toteutettaisiin kierrätysmateriaaleista esimerkiksi kierrätysbetonista ja kierrätysmuovista. Toivoisin myös luovuutta energiaratkaisuissa, viherkattojen käytössä, jätehuollon toteuttamisessa ja rakennuksien sijoittelussa auringonvalo huomioiden.

Mitä sinä haluaisit Kantasataman ajanvietekeskukselta? Toiveiden tynnyri avataan sähköisesti netissä avoinkotka.fi –verkkosivustolla tai vaihtoehtoisesti voit osallistua tammikuussa järjestettävään vuorovaikutustilaisuuteen. Tai, ainahan voit kertoa toiveistasi meille valtuutetuille. Päätettäväksi kaava on tulossa kaupunginvaltuuston huhtikuun kokoukseen ja jos kaikki menee suunnitellusti, niin rakentaminen alkaisi jo ensi kesänä.

Tämä olisi ravintola Playersin ohessa toinen paikka jota ei löydy
Kouvolasta.

Hyvää pikkujoulua kaikille!

(Kirjoitus on julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa 6.12.2014)