Kierrätystä, ruokaa ja muotia

Tulin juuri työmatkalta Hollannista. Alankomaat ovat Suomea edellä jätteen käsittelyssä, hyötykäytössä ja kierrätyksessä. Siinä missä me mietimme muovien erilliskeräystä, on Hollanti kerännyt pakkausmuoveja kotitalouksista jo muutaman vuoden ja menestyksekkäästi. Muovit lajitellaan ja hyötykäytetään uudelleen kierrätysmateriaalina tai myydään Saksaan. Merkittävää on, että jäteasemat ovat Hollannissa asukkaille ilmaisia. Tämä tekee niiden käytöstä joustavaa, ruuhkatonta, ja asiakkaalla on matala kynnys tuoda jätettä sinne. Kustannukset katetaan ekomaksutyyppisellä maksulla.

Yksi tehtävistäni on miettiä kuinka me täällä Kymenlaaksossa pääsemme EU:n kiristyviin kierrätystavoitteisiin. Kun jätteen kierrätyksen pitää olla 70 % vuoteen 2030 mennessä, pitää aika monta temppua keksiä. Toki jotain on jo tehty. Moni on jo huomannut, että Heinsuolla kerätään nykyään kipsijäte, kattohuopa ja tasolasi erikseen. Tavoitteenamme on, että lähiaikoina lisäämme erilliskeräystä myös koviin muoveihin, styroksiin, rakennusvillaan ja ehkä myös muihin erikoisuuksiin kuten posliiniin (wc-pytyt, lavuaarit). Nämä ovat niitä pieniä askelia, joita ottamalla me pikkuhiljaa tavoittelemme tasoa joka on Euroopan kärkikastia. Uskon, että asukkaat kierrättävät innokkaasti, kunhan siihen tarjotaan enemmän ja helpompia mahdollisuuksia.

Edelleen haasteita ovat ne jakeet, jotka olemme toimittaneet tähän mennessä energiaksi. Energiahyötykäyttöä kun ei EU:n kierrätystavoitteisiin lasketa mukaan. Kierrätyspuu esimerkiksi on sellainen raaka-aine, jolle etsimme uusien tuotteiden valmistajaa. Samoin puhdas rakennusvilla olisi kelvollista raaka-ainetta vaikka tukirakenteisiin, mutta ottajia on valitettavan vähän.

Siirrytään hetkeksi katselemaan maailmaa isommalla objektiivilla. Suurimmat huolenaiheemme ovat väestönkasvu, ilmaston lämpeneminen ja luonnonvarojen riittävyys. Väestö on kasvanut niin, että maapallon kantokyky ei tule tätä menoa kestämään. Vuonna 2050 meitä on jo 9 miljardia. Ilmaston lämpeneminen tulisi pysäyttää mitä pikimmiten, sitä emme voi jättää seuraaville sukupolville. Ja vielä kolmas huolenaihe; 30 vuoden ajanjaksolla luonnonvarojemme kulutus on kaksinkertaistunut. Näitä faktoja vasten meidän tulisi peilata omaa jokapäiväistä tekemistämme.

Suomalaiset heittävät 23 kg käyttökelpoista ruokaa roskiin vuodessa. Se on yksi tyhmimmistä asioista mihin me kaikki sorrumme, minä mukaan lukien. Kuinka helppoa olisikaan ostaa vain se määrä elintarvikkeita jotka tiedämme varmasti syövämme.

Amsterdamin muoti. Hollannissa on kehitetty vuokrattavat farkut: Mud Jeas. Ensin valitsee pepulleen sopivat farkut, maksaa niistä ensimmäisen vuoden käyttömaksun ja nauttii uusista housuistaan. Vuoden jälkeen tulee päättää, lunastaako farkut itselleen vai palauttaako myymälään. Loppuun käytetyt farkut käytetään uuden kankaan valmistamiseen ja näin kierto jatkuu. Mielestäni loistava konsepti!

(Artikkeli on julkaistu Kaupunkilehti Ankkurissa 27.9.2014).

Lähiasukkaiden ääni voitti – tuulivoimalat nurin Kotkan Hallassa

Hallan tuulivoimayleiskaava käsiteltiin valtuuston kokouksessa tänään 18.8.2014. Kotkan valtuusto yksimielisesti päätti valita hankkeen 0-vaihtoehdon ja lopettaa täten tuulivoimakaavan valmisteluprosessin. Asia kuitenkin herätti vilkasta keskustelua ja puheenvuoroissa sekä kannustettiin että juntattiin tuulivoimaloiden rakentamista.

Voimaloita rakennetaan, koska tuulivoimatuet kannustavat myllyjen rakentamiseen. Ne ovat tällä hetkellä 12 – 15 miljoonaa euroa vuodessa. Investointina tuulivoimaloiden rakentaminen eittämättä edistää paikallista elinkeinoelämää. Tällä 20 miljoonan investoinnilla olisi ollut hyvä signaali vihreän energiaan panostamisessa.

Tuntuu kuitenkin, että liian monet asiat ovat tätä hanketta vastaan. Ensinnäkin, hanke on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen estäisi alueen kehittämisen asuinkäyttöön. Lähin tuulivoimala olisi sijoitettu 560 metrin etäisyydelle asutuksesta. Moni lausunnon antava taho näkeekin, että oikea tapa asukkaiden kannalta on tuulivoimaloiden oikea sijoittaminen riittävälle etäisyydelle nykyisestä ja tulevasta asuinalueesta.

Moni valtuustosalissa sanoi, että päätöksessä on kuunneltu kuntalaisten mielipidettä.

Illan paras kysymys, jonka valtuutettukollega Tiina Montonen esitti, jäi minun mieleeni pyörimään: ”Mitä sitten pitäisi tehdä, että saataisiin kaupunkiin lisää uusiutuvaa energiaa?

Valtuuston tilinpäätöskokous 12.5.2014

Puheeni valtuustossa, aiheena tilinpäätös 2013, henkilöstökertomus 2013 ja arviointikertomus 2013

Kotkan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2013 on harmaata luettavaa. Numerot eivät yllätä, mutta muistuttavat inhottavalla tavalla siitä, ettei taloudellisia vaikeuksia ole voitettu vieläkään. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset heikensivät alkuperäistä talousarvion toimintakatetta noin 14 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen toimintakate jäi 3,9 miljoonaa euroa tarkennettua lisätalousarviota heikommaksi. Vuoden 2013 alijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä kasvaa -42,8 miljoonaan euroon.

Tarkastuslautakunnan arviossa todetaan, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet viime vuoden aikana. Toteutumatta jäivät kuitenkin ostopalveluihin käytettävien menojen vähentäminen ja investointien asettuminen vuosikatteen suuruisiksi.

Riskejä

Kotkan kaupungin riskit muodostuvat kasvavasta työttömyydestä, terveydenhuollon hoitoketjun tehottomuudesta, lisääntyneistä sisäilmaongelmista, hoitotakuun täyttymättömyydestä ja henkilöstön osaamisen tasosta. Lisäksi pienempiä riskejä ovat elintarvike- ja terveysvalvonnan vajaat valvontaresurssit sekä ympäristönsuojelun puuttuvat yritysneuvontaresurssit.

Lisäksi tilinpäätöksessä todetaan, että Konserniyhtiöiden toiminnan mahdollisesti aiheuttama luottoriski tulisi ottaa huomioon konsernin laajuisella rahoitus- ja riskienhallinnan strategialla.

Henkilöstömenojen osalta voimme olla tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin. Henkilöstön määrä väheni 105 henkilöllä. Tämä on noin 1,1 miljoonan euron säästö. Hienoa on, että sairauspoissaolot laskivat yli 10 %. Kaupunki on selkeästi panostanut työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan ja se näkyy myös tuloksissa. Pieni, mutta iloitsemisen arvoinen asia, on tupakoinnin lopettamiseen eteen tehdyn työn tulokset. Vuonna 2013 järjestettiin kaksi tupakoinnin lopettamisen ryhmää, joissa yli puolet osallistujista onnistuivat tupakoinnin lopettamisessa. Jokaisesta savuttomasta päivästä kiittävät sekä terveys että ympäristö.

Tulevaisuus

Nyt vuosikate on saatu nostettua positiiviseksi ja tilikauden alijäämä on pienentynyt huomattavasti edellisestä vuodesta. Suunta kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi on oikea, mutta tarmokasta talouden tasapainotustyötä on edelleen jatkettava, jotta kriisikuntakriteerien täyttyminen pystytään välttämään. Valtion budjettiratkaisut tuovat paineita kuntasektorin talouteen myös tulevina vuosina, toisaalta ennakkotiedot valtionosuusuudistuksen muutoksista näyttävät suotuisilta Kotkan kaupungin osalta.

Kaupunkisuunnittelun kehittämishankkeiden harteille on pistetty paljon toivoa. Kehittämistä odotetaan Kantasatamaan, Jumalniemeen, Karhulaan, Katariinaan ja Karhulanniemeen. Osa hankkeista ei toteudu raskaiden kustannuksien takia ja tuntuu, että aika paljon lasketaan rakenteilla olevan moottoritien varaan.

Meille on tarjottu kahta oljenkortta pelastautumiseen: Venäjä ja cleanteck. Venäläisten ruplavirtaa yritämme ohjata moottoritien ja erilaisten hankkeiden avulla, mutta vähintään yhtä tärkeänä tulisi nähdä vihreän teknologiabisneksen kehittäminen alueella.

Kymenlaakson liiton mukaan tavoitteena on nostaa Kymenlaakso maamme johtavaksi biomassa tuotantoalueeksi. Elinkeinorakennetta monipuolistaa uusiutuvien energialähteiden teknologia ja siihen liittyvien tuotteiden valmistus. Ympäristöteknologia, sekä monet luovan talouden alat ovat nykypäivää.

Ympäristö

Tilinpäätöstä tarkasteltaessa voidaan todeta, että meillä Kotkassa on vielä paljon työsarkaa ”Jatkuvan parantamisen” tiellä. Tämä tulee esille esimerkiksi kun tarkastelemme kaupunginhallituksen tavoitetta puhtaasta, turvallisesta ja ekologisesta elinympäristöstä. Kun kriittiseksi menestystekijäksi on asetettu viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön luominen ja mittarina vesistön tila, niin tavoitetasoa ei ole saavutettu. Tavoitteeksi on asetettu pistekuormitustason väheneminen, mutta todellisuudessa kuormitus on päinvastoin kasvanut. Toki tulokseen vaikuttaa merkittävästi yksittäinen, viime elokuussa Kotkan edustalla tapahtunut, kaoliinipäästö.  Toinen tavoitetaso, johon emme ole päässeet, on energiansäästötavoite.

Joka tapauksessa Kotkan kaupunki on jatkanut hyvin aloitettua työtä energia- ja ilmastoasioiden parissa. Suunnitelmista ja tavoitteista on siirrytty tekemään konkreettisia toimenpiteitä poikkihallinnollisen johtoryhmän vetämänä. Näitä esimerkkejä todellisista ympäristöteoista ovat: kiinteistöihin tehdyt energiatehokkuuskatselmukset, ekotukitoiminta ja Kymenlaakson yhteinen energianeuvonta. Lisäksi kaupunki osallistuu osaltaan maakunnan yhteiseen ympäristökasvatusverkostoon. Tämä juniorityö on tärkeää, jotta kasvatamme viisaampaa sukupolvea rakentamaan kestävämpää huomista. Panostetaan nyt lapsiin ja nuoriin.

 

 

 

 

Kaupungin talous on edelleen huonossa jamassa…

Samaan aikaan kun Varsovassa valmistellaan kansainvälistä ilmastosopimusta, me kotkalaiset täällä valtuustosalissa toteamme, että maailmantalouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Kuntatalous on ollut pelättyäkin huonommassa kunnossa ja peräti 84 kunnalla vuoden 2012 kate oli negatiivinen. Syitä heikkoon talouskehitykseen olivat verotulojen vaatimaton nousu sekä menojen nopeana jatkuva kasvu.

Peilaten näihin taustanäkymiin, Kotkan kaupungin taloussuunnitelma ja talousarvio on laadittu taitavasti. Kiitos tästä kuuluu valmisteleville virkamiehille. Tulemme esittämään ehdotuksia lähinnä tekstiosioihin ja näihinkin siten, että talousarvio pysyy raamissaan. Keskustelu salissa tänään tulee keskittymään koulujen, päivähoidon, Härniemen laiturin ja kulttuurin ympärillä. Näemme, että lapset tulee laittaa nyt etusijalle. Koemme myös, että Kantasataman kehittäminen ei onnistu jos Härniemen laituri on huonossa kunnossa.  Edellisten lisäksi valtuusto vääntää kättä teatterin avustuksista. Näissä harmaissa tunnelmissa kaupunki tarvitsee kulttuuria, urheilua ja luontoa emmekä näistä eduista ole valmiita tinkimään.

Kaupungilla on ollut merkittäviä investointipaineita terveyttä haittaavien rakennusvirheiden korjaamiseksi. Koko kaupunki on huolissaan lapsista ja koulujen sisäilmaongelmista. Kaupungin oma tase ei kestä useamman koulun rakentamista tai remontoimista, joten näemme että ratkaisu on haettava sen ulkopuolelta. Samalla olemme huolissamme siitä kuinka aikataulu antaa myöden perusteelliselle valmistelulle, jonka mahdollinen uusi kiinteistöosakeyhtiö tai muun vastaavan liiketoimintamallin rakentaminen vaatisi. Päätös on kaupunginhallituksen esityslistalla jo ensi viikon maanantaille.

Elinkeinostrategian yhteydessä peräänkuulutimme innovatiivisten uusiutuvan energiahankkeiden perään. Onkin erittäin positiivista lukea Kotkan Energian kohdalta talousarviokirjasta kuinka yhtiö on investoimassa tuulivoimaloihin ja rakentaa sähköautojen latauspisteitä. Myös maakaasua pyritään korvaamaan biopolttoaineilla, mikä on erittäin hyvä.

Kotkan kaupungin veroprosentti on hieman keskimääräistä tuloveroprosenttia korkeampi. Tämän takia sen nostaminen ei ensi vuodelle ole mielekästä. Kotkan Vihreä valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen ehdotusta jossa vahvistetaan vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 20,5 ja vuoden kiinteistöveroprosenteiksi kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Henkilöstösuunnitelma vuodelle 2014 on laadittu hyvin ja huolellisesti. Säästötavoite seuraavalle vuodelle on 26 henkilötyövuotta vakinaisten osalta ja 39 henkilötyövuotta määräaikaisten osalta. Tavoite on kunnianhimoinen ja haluamme antaa henkilöstöjohtaja Minna Uusitalolle siihen täyden tuen.

Miten alussa viittaamani Varsovan ilmastosopimus liittyy kaupungin talousarvioon? Erityisesti silloin kun talous on tiukalla, tulisi panostaa kestävän kehityksen hankkeisiin ja toimenpiteisiin. Kaupunki on oikealla tiellä, mutta asenteisiin vaaditaan vielä tietyiltä osin ravistelua. Ainoastaan muuttamalla toimintatapojamme kestävämpään suuntaan, voimme saada aikaan suuria säästöjä. Sen lisäksi, että säästämme ilmastoa, säästämme myös rahaa.

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 19.8.2013 aiheesta kaupunkistrategia

Kaupunkistrategian kevyt päivitys on toteutettu onnistuneesti. Edelliseen strategiaan verrattuna, tällä kertaa oltiin viisaampia ja työ suoritettiin virkamiesvetoisesti, eikä tilattu konsulttipaperia. Valtuutettujen muutokset strategiapohjaan ovat pieniä ja ennalta arvattuja.

Vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen uudesta läpileikkaavasta palkista, joka edellyttää kaupungin ottavan kestävän kehityksen ja ympäristön huomioon kaikessa toiminnassa. Ympäristön huomioon ottamista ei voida lokeroida yhteen laatikkoon, vaan se kulkee mukana niin palveluissa, elinkeinoelämässä, kulttuurissa, arkkitehtuurissa kuin johtamisessa ja henkilöstön hyvinvoinnissakin.

Sen sijaan, että synkistelemme surullista taloustilannetta, toivoisimme kaupungin ottavan kestävän ratkaisut, esimerkiksi energia-asioissa, täysin uusille raiteille. Nyt voisimme olla luovia ja toteuttaa hauskoja ideoita kaupunkikuvassa. Ruotsin mallia mukaillen, me voisimme esimerkiksi tarjota sähköautoilijoille ilmaisen latauspaikan Pasaatin parkkihallista. Varattu paikka olisi paras paikka lähimpänä kauppakeskuksen ovia. Parkkiruutu olisi maalattu sähköauton logolla ja näin kaikki ohikulkijat näkisivät kuinka etuoikeutettuun asemaan Pasaatin parkkihalli sähköautoilijat nostaa.

Toinen ruotsalaisilta varastettu idea olisi toteuttaa osa katuvalaistuksesta aurinkopaneeleilla varustetuilla valaisinpylväillä. Tämän jälkeen ei ainakaan tarvitsisi kiistellä kaupunginhallituksesta katuvalojen sammutuksesta. Myös monet parkkimittarit toimivat Ruotsissa aurinkoenergialla. Meillä uusimisen tullessa ajankohtaiseksi, joko rikkoutumisen tai jonkin muun syyn takia, voisi aurinkopaneelin lisäämistä harkita.

Vasemmistoliitto ehdottaa strategiaan lisäystä, jossa Kotkan kaupunki sitoutuisi tavoittelemaan ”hiilineutraalit kunnat” -titteliä. Tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, mutta erittäin optimistiset. Kriteereinä ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 % vuoteen 2030 mennessä, mikä tuntuu tällä hetkellä melkoiselta urakalta. Toisaalta, jos tavoitteita ei aseta riittävän korkealle, niin toimenpiteet saattavat jäädä laimeiksi. Mielestäni kaupunki ei yksin tähän pysty, vaan tarvitsee näin suurien tavoitteiden saavuttamiseksi kumppanikseen myös alueen isot tuotannolliset toimijat.

Toivomme, että näitä rohkeita avauksia uskallettaisiin tuoda enemmänkin julki ja uskomme, että ne vievät kaupunkia oikeaan suuntaan.